Kaivopirtin kaunis munkki

Kerimäen Kaivopirtillä on tapana menestyä Suomen kesäkahvila-rankingeissa ja paikka on kieltämättä otollinen menestykselle. Terassilta aukeaa näkymä mäelle, jossa komeilee Suomen suurin puukirkko, yksi Munkkikulkurin joka vuotisista matkakohteista.


Jostain syystä olen vuosia vältellyt pirtillä käymistä, enkä tiedä miksi. Vuosia piipahdin Kerimäellä Katrianna-nimisessä kahvila-ravintolassa, joka oli niin paratiisimainen ruoka- ja leivospaikka, että siitä toipuminen on ottanut aikansa. Tänään tuli hetki, jolloin astua sisään Kaivopirtille.


Ja huhhh, että kannatti. Pirtin oma reikämunkki edustaa itäsuomalaista tuhtia maalaismunkkiperinnettä, jossa ei ole säästelty minkään raaka-aineen suhteen ja paistinrasvat olivat todella tuoreat. Munkin raskas paino, ja taikinan pehmeys kertovat paistajansa suuresta ammattitadosta. Runsas kaardemummaus teki tujakkaan taikinaan sellaiset vivahteet, joista voi yleisesti vain unelmoida. Tällaisessa miljöössä tällaisella munkilla kelpaa paistatella kesää.


 

Suositut tekstit