Tammisaaren taikaa

Tänä maanantaina voi sanoa syksyisen ilman olleen parhaimmillaan. Munkkikulkuri rakastaa pitkiä kävelyretkiä kauniissa syksyisessä kelissä ja sen lopussa odottavaa, kenties kauden viimeistä munkkia auringonpaisteisella terassilla nautittuna.

Tammisaari vanhan kaupungin kujineen ja idylleineen on oiva paikka maanantaiselle kahvihetkelle myös syyskuussa. Siinä missä itäinen ja läntinen kulttuuri poikkeavat toisistaan kujilla, myöskään munkit eivät ole toistensa kopioita, ainakaan tällä kertaa. Päätin vanhan kaupungin kierroksen torin äärelle, Carl de Mummaan.

Tuntui kuin olisin liitänyt hetkeksi Itämeren yli Saksaan, sillä niin miljöö, kuin munkki antoivat katseen ja maun viedä mielen kauas. Munkki oli kuin perinteinen Berliner, jossa sopivan tiukka taikina saa pehmeyden sisällä olevasta hillosta, joka tässä tapauksessa oli omenaa. Tekijä oli onnistunut saamaan aikaan keskieurooppalaisen tuulahduksen munkkikulttuuria, ja se oli Munkkikulkurin mieleen.

Kävin koputtelemassa myös Gamla Stanin ovella, mutta tänään ovet eivät avautuneet enää sen idylliin. Ensi kesänä sitten sinne…



Suositut tekstit