Jämsäläinen ilopilkku

Jämsä on viime aikoina ollut valtakunnan uutisissa näyttävästi esillä, mutta aika surullisissa merkeissä Kaipolan tehtaan lopettamisen vuoksi. Munkkikulkurilla on etenkin lapsuudesta kokemuksia siitä, kuinka tiiviissä työyhteisöissä vuosikymmeniä sitten oli tapana viettää erilaisia yhteisiä tapahtumia, joiden yhteydessä oli usein tarjolla kahvia, mehua (ja munkkia). Sokeripallot eivät tulleet mistään tusinalaarista, vaan ne olivat jonkun työntekijän tai keittolan mestarin pannusta lähtöisin. Voin vain kuvitella, millaisten munkkimestareiden aikaansaannoksista suomalaiset tehdasyhteisöt ovat vuosikymmenten aikana saaneet nauttia.

Nämä ovat siis katoavaa perinnettä, mutta onneksi munkkeja tehdään kaikkialla, vaikka välillä pitkät taipaleet tarjoavat yllättävän vähän persoonallisia ja uusia kokemuksia. Tampere-Jyväskylä tie on tällainen. Matkalla on vain huolta-asemaketjuja, ellei poikkea valtatieltä, ja harvoin väliä kulkeva poikkeaa.

Yksi paikka on kuitenkin ylitse muiden, ja vaikka yleensä Munkkikulkuri löytää makoisimmat herkut pienemmistä, rakkaudella pidetyistä munkkipaikoista, nyt Munkkikulkuri löytää itsensä suuren globaalin toimijan Jämsän konttorista - Shellistä.

Pitkin maantietä paikka on antanut itsestään jo varman kahvinjuojia houkuttavan signaalin eli sen, että munkit paistetaan paikan päällä. Kuten todettua aikaisemmin, ei mitenkään itsestään selvyys enää, pikemminkin poikkeus. Kysäisin tiskillä, tavoilleni uskollisesti, kuka munkit paistaa, ja hymyilevä nainen ilmoitti, että he kaikki paistavat munkkeja.

Se on hienoa jos näin on, sillä se tuo munkkeihin vaihtelua. Munkkikulkurilla kävi tällä kertaa erityinen tuuri, sillä tekijä piti selvästi vaaleakuorisista munkeista. joihin sokeri kiinnitetään tarkkuudella. Munkki oli pehmyt, ehkä jopa hieman liian pehmeä Munkkikulkurin makuun, mutta sekin on lähes hakemalla haettu kritiikin kohde. Perushuoltoasemakahvin makuelämys moninkertaistui tuoreen, sopivasti mausteisen eikä ihan pienen munkin äärellä. Vielä on huoltoasemissakin henkeä!