Rantakiven paisteessa

Kelpo kelit houkuttelivat Munkkikulkurin itään, kansallismaisemiin Punkaharjulle. Viime kesänä siellä tuli popsittua munkkeja nostalgisesti Vanhan aseman Lotta Svärd –kioskilla, ja sinne kannattaa tänäkin kesänä suunnata. Aseman taidelaiturilla on tarjolla taidetta muun muassa Leonardo da Vilhulta, ja Metsämuseo Lusto on aina käynnin väärti. Samalla ollaankin jo vanhalla harjualueella. 

Tuunaansaaressa, Savonlinnan ja Punkaharjun välillä, läheltä harjualueen kansallismaisemia löytyy myös ehdoton kesäklassikko Café Rantakivi. Miltei järvessä kiinni seisova kioskimaisen näköinen tölli on kulinaristin kesäinen toiveuni. Paikka on kaikkea muuta kuin kioski, joten tielle näkyvästä ensivaikutelmasta ei kannata tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätelmiä.

Munkkikulkurin ehdoton suosikki kahvilassa on terassi. Se on tunnelmallinen ja avaa uskomattoman kauniit näkymät järvelle. Terassi toimii myös vähän kylmempinä ja sateisina päivinä, ja aika ajoin siellä esiintyy myös bändejä. Ruokalista on vetävä ja herkullinen, ja kahvion makea-osasto on tuoretta.

Paikanpitäjillä on myös munkkikauha vakaasti käsissään. Aloitetaan väristä. Vaikka Munkkikulkurin munkkimaku ei ole niin riippuvainen väristä, tällä kertaa oli tarjolla munkkia täydellisellä värillä Munkkikulkurin silmiin. Vaalea, tuore munkki oli kuin Munkkikulkurin itsensä kauhasta. Hienosyisesti mausteinen, maun tuntuma pehmeyden ja tiukan kiinteyden välimaastossa eli sopivasti sulavaa, ja juurikin sopivasti. Tarjolla kerroksellisessa tarjoiluastiassa, tuotteen arvonsa mukaisesti.