Munkki ja kahvi – 2 euroa

Aikanaan Elovena -kaurapuuroa mainostettiin kysymällä, mitä saa kahdellakymmenellä pennillä. Vastaus oli ”hyvää ja ravitsevaa Elovena -kaurapuuroa”. Enää ei ole pennejä, eikä Elovena-puurokaan ole ainoa aamupuurovaihtoehto kauppojen hyllyllä, mutta mielikuva halvasta, hyvästä ja ravitsevasta kaurapuurosta elää ja voi hyvin.

Vastaavanlaisia mielikuvia asioista, jotka ovat ikuisia niin baarien lounaslistoilla, kioskien karamellilaatikoilla kuin grillien paistopisteillä, on paljon, Yksi niistä on edullinen kahvi ja munkki –yhdistelmä. Mutta paljonko maksaa edullinen munkki ja kahvi -yhdistelmä? Maata munkkien perässä kiertäneenä sanoisin, että kun kahvi ja munkki maksavat yhteensä kaksi euroa, ollaan edullisen äärellä.

Usein samaan hintaan saa aimo tujauksen kokonaisvaltaista nostalgiaa, sillä kahden euron munkkikahvit tarjoillaan harvoin paikassa, joka kiiltää marmoria ja uusia design-tuotteita. Pikemminkin kahvila pukeutuu ysärin väreihin, ellei jopa varhaisempiin vuosikymmeniin.

Olin tulossa Porista itään, ja harmittelin muutaman kilometrin jälkeen, etten käynyt lataamassa matkaa varten munkkikahveja kaupungin puolella. Toisaalta, kulkurin luonteelle sopii hakea parasta paikasta, mikä ei siltä ulospäin näytä. Munkkihammasta kolotti kuitenkin niin paljon, että kävin haahuilemassa Ulvilan keskustassa kahviloita laihoin tuloksin. Muistoksi jäi vain ensi kertaa nähty Ulvilan keskiaikainen kivikirkko.

Paluu leveälle baanalle toi kuitenkin pikaisen helpotuksen. Tieltä näkyi vanhan Union-huoltoaseman tapainen komistus, pitkän parkkipaikan takana, kruununa tielle näkyvä, joskin rajusti haalistunut mainos kahden euron munkkikahveista. Matka vuosikymmenten taakse alkoi.

Kello oli lyönyt neljä ja paikka kuhisi porukkaa. Tupakka sauhusi, suu kävi ja kahvi porisi. Paikka oli täynnä yhtä ja toista myytävää, onneksi myös haalentuneessa mainoksessa luvatut munkkikahvit. Laitoin tarjottimelle vielä poikkeuksellisesti pullon limonadia ja koko punaisen tarjottimen saldo oli rapiat kolme euroa.

Munkista ei jää jälkipolville suurta kertomusta, mutta siinä paikassa, se maistui juuri oikealle. Unsca ei ole tehty munkkeja varten, mutta munkki on tehty Unscaa varten. Se luo kokonaisuuteen juuri sen maun, jossa maistuu paitsi vähän levännyt munkki, myös nostalgia. Sanotaan, että Kuopion torilla aika pysähtyy, se tekee sen myös Unscassa, munkkeja myöten.