Kärsämäkeläinen klassikko

Säkki selkään ja pohjoista kohti. Munkkikulkuri on tovin töröttänyt vain omien munkkiensa mauissa, joten syksyinen maankierto uusien makukokemusten luo on kohdallaan. Ja mikäpä om matkatessa näinä kauniina ja aurinkoisina syyspäivinä.

Ensimmäiseksi pysähdyspaikaksi olin valinnut Paakarin Pysäkin Kärsämäellä. Aidon leipomomaisen tunnelman takaavat paitsi herkullisen näköiset ja tuoksusiset leivonnaiset, myös yleinen interiööri, jossa huokuu enemmän nostalgia nykyaikaisen käytännöllisyyden sijaan. Toisin sanoen Pysäkki tarjoaa niin tunnelmaa kuin herkullista suuhun pantavaa, mikä toden totta ilahduttaa nelostien tarpojaa tuossa kohtaa Suomea.

Paakarilaiset sanovat itse, että heidän munkkejaan tullaan hakemaan satojen kilometrien takaa. Omalla kohdallani se pitikin paikkansa, vaikka mukaan en niitä napannutkaan, vaan popsin paikan päällä. Munkkikulkurin makuun muhkea reikäkiekko maistui hieman liian pullamaiselta ja näin sen uskomattoman houkutteleva ja viekoitteleva kauneus ei täysin lunastanut lupaustaan makunystyröiden osalta. Mutta jos Kärsämäellä asuisin, epäilemättä istuisin paikassa viikottain.