Munkkituvan herkkuja

Kemiläiset näyttävät ymmärtävän hyvän päälle, kun kaupunginjohtajakin houkutteli kaupunkilaisia aamukahveille keskustelemaan tarjoamalla ne munkin kanssa viime vuoden lopulla. Ja harvassa paikassa on munkki-niminen konditoria. Kemissä on - Merilapin Munkkitupa.

                

Kemissä ei väki epäröinyt kysyttäessä kaupungin parasta munkkipaikkaa. Vastaus tuli empimättä ja heti. Munkkikulkurin ollessa vain pikaisella visiitillä, mahdollisuutta mennä leipomon pääkallopaikalle Ouluntielle ei tällä kertaa ollut. Mutta käynti lähimmässä elintarvikekaupassa ei jättänyt arvailujen varaan, millainen dominanssi Munkkituvalla on kaupungissa.

Laajasta munkkivalikoimasta tartuin ensimmäisenä pyöreisiin munkkeihin, joilla oli erittäin rapea, miltei kärähtänyt kuori, jota ympäröi epätasainen sokeripäällys. Rapeus toimi pehmeän taikinan kanssa erinomaisesti ja vaikka Munkkikulkuri mieluiten tarttuu vähän vaaleampiin munkkeihin, näissä rapea kuori oli poikkeuksellisen onnistunut. Käsityöläismäisyys luo luonnollisesti myös fiilistä syömiseen. Hillo oli liian makeaa minun makuuni, enkä olisi laittanut pahakseni parista ekstrakardemummalastusta.