Taas se on takana - munkinsyöjien jokavuotinen spesiaalijuhla - Vappu! Vaikka Munkkia on saatavilla ihan perusarkenakin, on totta, että munkkien valikoima on kapeutunut. Suuret tekevät teollista massaa entistä kiihtyvämmällä tahdilla ja käsityöläiset ovat entistä harvemmassa. Vappu on kuitenkin edelleen munkkikäsityöläisten juhlaa ja sitä varten ovat olemassa vappumyyjäiset.
Se, että ostajat saapuvat isojen kassien kanssa hakemaan kymmeniä itsetehtyjä munkkeja vappupöytään, on hieno näky. Ja vappuna on lupa syödä munkkeja niin paljon kuin jaksaa kaksi päivää putkeen. Myyjäisten suosio kertoo onneksi myös siitä, että kansan makuhermot ovat edelleen herkkinä aidolle munkinmaulle, jossa itsetehtyys yhdistyy laatuun. Myyjäisten munkinpaistajat ovat alallaan todellisia ammattilaisia, joilla jokaisella on oma resepti ja taika tehdä munkista tietynmakuinen. Siksi kansa vaeltaa vuosi toisensa jälkeen juuri tietyille, omaan suuhun maistuville, munkkipisteille.
Munkkikulkurin vaeltavalla sielulla on omat suosikkinsa, myös vappuna, mutta jokainen uusi löytö on maistamisen väärti. Ilmarisenkadulta Jyväskylästä löytyi erittäin kelpo myyntipiste kadun varresta. Munkit oli tehty tiiviistä taikinasta, jonka vähäinen taikinasokeri oli oivasti tasoitettu kuorrutteen runsaalla sokerilla. Mausteisuus oli vähäinen, Munkkikulkurin makuun jopa liian, mutta kaikkinensa munkki oli erinomainen, jonka kanssa hyvin pitkä kahvi oli parhaimmillaan, sillä paloittelu suuhun oli paras tehdä pienissä erissä.
