Pappilanjoen perinteitä

Juvan viimeisestä liikenneympyrästä ennen Savonlinnan tietä kannattaa kääntyä oikealle ja poiketa paikallisella huoltoasemalla (SEO). Paikka näyttää ulospäin juuri niin rosoiselta, ja epätrendikkäältä, että mahdollisuus makunystyröitä hiveleviin munkkilöytöihin on olemassa. Tällaiset huoltoasemat eivät elä pelkällä bensalla, vaan myös herkkulautasilla.

Olen kävellyt kapsäkkini kanssa monet kerrat käymättä huoltoasemalla, ja omaan mieleeni paikkakin on mieltynyt Juvan SEO:ksi, vaikka on huoltoasemalla oikea nimikin – Pappilanjoen Unska. Joka tapauksessa, kuulopuheita hyvistä leivonnaisista oli kuulunut vuosien varrelta Munkkikulkurinkin korviin, mutta ripaan tarttuminen ei ollut tähän päivään mennessä toteutunut.

1960-luvun alusta alkaen paikalla on ollut huoltoasema, ja voin kuvitella, miten paljon paistokaukaloista on noussut makoisia munkkeja, joita paikasta edelleen saa. Kauniisti paistetulla munkilla oli järeä sisus, joka tuntui ensimmäisellä kosketuksella, sillä painoa oli tehdasmallisiin höttömunkkeihin nähden moninkertainen määrä. Sisus oli erinomaisen makuista tummapaahtoisen kahvin kanssa, ja munkin säilyvyys vaikutti myös erinomaiselta. Itselläni se säilyi toki vain minuutin ostohetkestä.