Hiekkalahden yllätys

Munkkikulkurille erityisen mieluisia hetkiä ovat ne, kun paikassa, jossa et odota törmääväsi kasaan herkullisen näköisiä ja tuoksuisia (ja todennäköisesti myös makuisia) munkkeja. Näin kävi Ravintola Hiekkalahdessa Punkaharjulla.

Mikä hassuinta, kyseessä on ketjupaikka (Holiday Club), josta yleensä saa ketjujen mukaisia raakapakasteista lämmitettyjä munkkeja, mutta tämä oli muuta maata. Silmäni oli kuitenkin munkissa, eikä sitä saanut pois ennen kuin maut oli kutiteltu pois omassa kurkussa.

Vuosikausiin en ole syönyt näin tiivistä munkkia. Tuoreudesta huolimatta peukalo-etusormi-painallus ei kovin syvällä uponnut, mikä on perusmerkki sisällön tiheydestä. Myös paino oli omaa luokkaansa. Toisin sanoen, munkki oli syötävä mahdollisimman nopeasti, sillä tiiviiden munkkien säilyvyys on yleensä heikko.

Maku oli erinomainen. On taito saada tiiviin munkin maku suussa sulavaksi, sillä tiiviyden uhkana on kuivuus ja etenkin runsaasti maustettuna kitalakea karhentava makukokemus, mutta tämä oli kaukana siitä. Oli kuitenkin pakko katsoa, millainen munkki olisi yön yli levänneenä. Ei kaukana korpusta.